Verkkokalastuksen määrä romahtanut Päijänteellä 20 vuoden aikana! Päijänteen vuoden 2015 kalastusta koskeva tiedustelu on valmistunut.

Verkkokalastuksen suosio jatkaa laskuaan Päijänteellä

Juuri valmistuneen Päijänteen vuoden 2015 vapaa-ajankalastusta koskevan tiedustelun mukaan verkkokalastus on vähentynyt vuoden 2011 tasosta n. 40 %. Myös vuosien 1996-2011 aikana verkkopyynti oli vähentynyt n. 40 %. Verkkokalastuksen määrä on siten n. 20 vuoden aikana romahtanut ja suosion lasku näyttää vain kiihtyneen 2010-luvulla. Vuonna 2015 pyyntipaine oli Päijänteellä keskimäärin n. 3,5 verkkovuorokautta/hehtaari. Verkkovuorokausi tarkoittaa yhden vuorokauden pyyntiä yhdellä 30 m pituisella verkolla. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että keskimäärin pyynnissä oli ympärivuotisesti n. 1 verkko jokaista neliökilometriä kohti. Todellisuudessa verkkokalastus on kuitenkin melko kausiluontoista ja suosittujen pyyntisesonkien ulkopuolella verkkojen määrä on huomattavasti pienempi.

Passiivipyydyskalastus on pääasiassa ikääntyneen väestön harrastus. Päijänteellä osakaskuntien luvilla kalastaneiden keski-ikä oli 63 vuotta ja kalastajista n. 2/3 oli yli 60-vuotiaita. Harrastajien ikääntymisen myötä voidaan olettaa, että perinteinen pyydyskalastus tulee edelleen vähentymään. Verkkokalastus oli osakaskuntien luvilla kalastaneiden joukossa yleisin pyyntimuoto, mutta myös onkiminen ja pilkkiminen olivat erittäin suosittuja. Uistelun suosion kehitystä ei suoraan voitu arvioida, mutta on odotettavissa, että myös uistelun määrä on laskemassa. Päijänteellä tähän voi kuitenkin vaikuttaa paljon istutusten määrä ja onnistuminen ja niistä seuraava julkisuus.

Hauki ei maistu – Pohjois-Päijänteeltä haetaan kuhaa, etelästä lohikaloja

Kalalajeista selvästi eniten saadaan haukea, mutta hauki ei kuitenkaan ole kovin tavoiteltu laji. Erityisesti uistelijat tavoittelevat Pohjois-Päijänteellä kuhaa ja Etelä- ja Keski-Päijänteellä taimenta ja järvilohta. Myös muikkua kalastetaan melko paljon, mutta sen merkitys on suurempi kaupallisessa kalastuksessa, jonka ensisijainen kohdelaji muikku on. Kalastuksen vähenemisestä huolimatta mm. hauen ja mateen saaliit ovat nousseet vuodesta 2011. Selvää laskua on tapahtunut mm. kuhalla, muikulla ja siialla.

Päijänteen pohjois- ja eteläosa poikkeavat toisistaan kalakantojen ja kalastuksen suhteen monin tavoin. Etelään päin tultaessa kuhakanta harvenee ja siika- ja muikkusaaliit runsastuvat. Eteläisen Päijänteen erityispiirteenä on myös erittäin runsas rapukanta, joka on nostanut ravustuksen suosiota. Ravustuksen luvanmyynti on useille osakaskunnille jo tärkein tulomuoto.

Päijännettä seurataan tiiviisti

Päijänteen kalastusta ja kalakantoja seurataan intensiivisesti. Tiedustelujen lisäksi toteutetaan mm. säännöllisiä kuhan kasvuselvityksiä, siian ja muikun saalisnäyteseurantoja, kalastuskirjanpitoa, virtavesien taimentiheyksien seurantaa sekä taimenen ja järvilohen merkintäistutuksia. Kaikki seuranta tukee tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista ja erityisesti niissä määriteltäviä kalastonhoitotoimenpiteitä sekä Päijänteen nykytilan selvittämistä ja tulevaisuuden tavoitteiden hahmottelua. Tiedustelu oli Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueiden yhteinen hanke, jonka toteuttivat Hämeen kalatalouskeskus jaKeski-Suomen kalatalouskeskus ry.

Lue lisää Päijänteen tiedusteluraportista: www.ekpk.fi/tutkimukset

 

Vastanneiden kesken suoritetun arvonnan voittajat ovat:

100 € lahjakortti Kivikankaalle:

Tauno Heino, Lahti

100 € lahjakortti Motonettiin:

Pekka Kosola, Säynätsalo
Taneli Salonen, Tampere
Mauri Lahti, Jyväskylä

Onnea voittajille!

22.12.2017

Takaisin